Mark Carneyn puhe tammikuussa 2026 linjasi uuden maailman järjestyksen syntyneen. Trumpin johtama Yhdysvallat on Carneyn puheenkin jälkeen aktiivisesti vienyt uutistilaa jatkuvasti päivittyvillä tulli- ja tariffivisioillaan, uhkauksillaan ja sotilasoperaatiollaan. Uutisia on toden totta riittänyt. Mutta tässä kirjoituksessa Yhdysvaltojen aiheuttama kohina ohitetaan kokonaan.

YLE:n otsikko 27.1.: ”EU ja Intia sopivat jättimäisen kauppasopimuksen”. Kymmenen päivää aiemmin oli allekirjoitettu EU–Mercosur-sopimus.

Mitä nämä sopimukset tarkoittavat Suomelle? Olemme pieni, avoin talous – vientimme osuus BKT:stä on yli 40 prosenttia. Kun maailmantalous heilahtaa erilaisten kriisien seurauksena, me heilahdamme mukana, kuin lastuna laineilla. Mutta tällä kertaa muutos tuntuu erilaiselta. Ei ainoastaan huonoilta uutisilta, vaan jonkinlaiselta maisemanmuutokselta ja uudelleen kytkennältä.

Uljas uusi maailma

Tammikuussa 2026 EU allekirjoitti kaksi historiallista kauppasopimusta:

EU–Mercosur (17.1.2026): Argentiina, Brasilia, Paraguay, Uruguay ja Eurooppa. EU:n ja Mercosurin alueille syntyy noin 700 miljoonan kuluttajan vapaampi markkina. Yli 90 prosenttia tulleista poistetaan.

EU–Intia (27.1.2026): Yhteensä lähes 2 miljardin ihmisen markkina. Yli 90 prosenttia tulleista poistetaan. EU:n vienti Intiaan voi arviolta kaksinkertaistua vuoteen 2032 mennessä.

Sopimusten piirissä on siis yhteenlaskettuna yli 2 miljardia kuluttajaa. Noin 25 prosenttia maailman BKT:stä! Ja mikä tärkeintä: nämä markkinat eivät ole USA:n ja EU:n tullisodan uhan alla.

Suomessa usein puhutaan, että kun vienti vetää, taloutemme kasvaa. Asetetaan siis rohkea talouskasvutavoite ja pohditaan miten siihen päästään! Kaksi prosenttia tuntuu realistiselta mutta aneemisten vuosien jälkeen rohkealta luvulta, olkoon se siis tavoite tässä kirjoituksessa ja miksei myös muualla yhteiskunnassa.

Jos Suomen tavoitteena olisi siis nostaa BKT:tä kahdella prosenttiyksiköllä viennin kautta, tarvitaan noin 8 prosentin reaalinen viennin kasvu. Tilastokeskuksen arvonlisäysindikaattoreiden mukaan n. 50-60 senttiä jokaisesta vientieurosta jää Suomeen kotimaisena arvonlisänä ja jos viennin osuus BKT:stä on n. 40 %, päästään karkealla matematiikalla viennin kasvuprosenttitavoitteeseen. Mistä tämä kasvu luodaan, jos perinteiset markkinat ovat murroksessa ?

Suuryritykset liikkuvat – mutta hitaasti

Suomalaiset teollisuusjätit ovat jo näillä markkinoilla. Valmet on toiminut Brasiliassa 60 vuotta ja avasi juuri uuden laitoksen Puneen, Intiaan. Nokia pyörittää 6G-laboratoriota Bangaloressa. Metso avasi suunnittelukeskuksen Vadodaraan. Wärtsilä toimittaa energiaratkaisuja molemmille mantereille. Fazer neuvottelee Intian markkinoille menosta.

Nämä yritykset hyötyvät sopimuksista valtavasti. Mutta suuryritykset liikkuvat hitaasti. Päätöksenteko on byrokraattista, riskienhallinta konservatiivista, ja uusille markkinoille siirtyminen vie aikaa. Räjähtävä kasvu ei siis voi tulla suuryrityksistä. Se tulee pk-sektorilta.

Pk-yritykset: Suomen vientikasvun todellinen moottori

Tässä on yllättävä fakta: 79 prosenttia EU:n Mercosur-viejistä on pk-yrityksiä. Suomesta Mercosuriin vie jo 696 yritystä, ja ne tukevat 13 000 suomalaista työpaikkaa.

Molemmat EU:n allekirjoittamat kauppasopimukset suunniteltiin nimenomaan pk-yrityksille. Sopimusteksti sisältävät omat kappaleet Pk-yrityksille, joissa luvataan:

• SME-koordinaattorit molemmissa maissa
• Digitaaliset data-alustat – kaikki säännöt ja mahdollisuudet verkossa
• Yksinkertaistettu sertifiointi – itsevarmennus alkuperäsäännöille
• Tasavertainen pääsy julkisiin hankintoihin – ei ainoastaan suurille toimittajille

Tullit ovat olleet pk-yritysten suurin este. Tullien poistuessa latu (ja taivas) on auki!

Viisi sektoria, joissa suomalaiset pk-yritykset voivat kukoistaa

1. Opetusteknologia – Suomen vahvin vientituote?

Brasiliassa on 178 500 koulua ja 9 miljoonaa korkeakouluopiskelijaa. Maan kansallinen koulutusohjelma investoi 1,7 miljardia euroa digitaaliseen oppimiseen. Intiassa on maailman suurin nuorisoväestö ja valtava kysyntä ammatilliselle koulutukselle.

Suomalaiset EdTech-yritykset kuten Claned, Mightifier ja 3DBear istuvat kultakaivoksen päällä. Suomalainen pedagoginen osaaminen on globaalisti tunnustettu brändi – ja nyt sille avautuu 2 miljardin ihmisen markkina.

2. Terveysteknologia– Digitaalinen terveydenhuolto skaalautuu

Brasilia on Latinalaisen Amerikan suurin terveydenhuoltomarkkina. Intia tavoittelee terveydenhuollon digitalisaatiota 1,4 miljardille ihmiselle. Molemmissa maissa kysyntä kasvaa: terveyden huollon digitalisoituminen, AI-diagnostiikka, etäseuranta, mielenterveystyökalut.

SLUSH 2025 osoitti, että terveysteknologia on globaalisti kuuma sektori. Suomalaiset yritykset kuten Oura, Buddy Healthcare ja Nightingale Health ovat todistaneet, että Suomessa on vientilaatua jolla pärjätä maailmanmarkkinoilla.

3. Puhdas teknologia– Kestävyys on kilpailuetu

Brasilia investoi 11 miljardia euroa selluteollisuuteen 2024–2028 ja tarvitsee cleantech-alihankkijoita. Intia tavoittelee 500 GW uusiutuvaa energiaa vuoteen 2030 mennessä – ja EU on luvannut 500 miljoonaa euroa vihreän siirtymän tukea intialaisille pk-yrityksille.

SLUSH 2025:ssä esillä olleet suomalaiset cleantech-startupit – Soletair Power (CO₂-talteenotto), Betolar (sementinkorvike), Woodly (biomuovi) – ovat juuri sitä, mitä nämä markkinat tarvitsevat.

4. Ohjelmistopalvelut ja digitaaliset palvelut – Tulliton vienti

Tässä on pk-yrityksen unelma: palveluihin ei kohdistu tulleja. EU–Intia-sopimus avaa 144 palvelusektoria, mukaan lukien IT, konsultointi ja suunnittelu. Lisäksi sopimus sisältää ammattilaisliikkuvuuden: IT-osaajat voivat työskennellä EU:ssa 3+2 vuotta.

Kyberturvallisuus, AI-työkalut, fintech – suomalaiset SaaS-yritykset voivat skaalautua näille markkinoille ilman fyysistä läsnäoloa. WithSecure on näyttänyt mallia, mutta tilaa on sadoille uusille.

5. Maatalousteknologia – Teknologiaa maailman ruokapelloille

Brasilia on maatalouden supervalta: maailman suurin soijan, kahvin ja naudanlihan viejä. Markkinan ja toimijuuden koosta huolimatta teknologian käyttöaste on osin matala. Täsmäviljely, IoT-sensorit, satojen ennustaminen – suomalainen osaaminen kohtaa valtavan kysynnän.

Miten pk-yritys sitten pääsee alkuun?

Tukirakenteita on enemmän kuin koskaan:

Business Finland tarjoaa Market Opportunities -alustan, jossa on ilmaisia myyntiliidejä ja markkinatietoa. Gateway to Latin America -tapahtumat yhdistävät suoraan Brasilian, Meksikon ja Chilen kontakteihin.

India-Finland Startup Hub linkittää suomalaiset ja intialaiset startup-ekosysteemit. SLUSH 2024:ssä oli jo 40 intialaista startupia – yhteistyömahdollisuudet ovat konkreettisia.

Finnpartnership tarjoaa B2B Matchmaking -palvelun: kehittyvien markkinoiden yritykset etsivät aktiivisesti suomalaisia kumppaneita.

Vastatuulta

Euroopan parlamentti äänesti 21.1.2026 pyytävänsä EU-tuomioistuimelta oikeudellista lausuntoa Mercosur-sopimuksesta. Tämä oikeuskäsittely saattaa viivästyttää täytäntöönpanoa jopa kahdella vuodella. EU on kuitenkin ottanut interim -sopimuksen jo käyttöön. Intia-sopimus puolestaan vaatii vielä neuvoston hyväksynnän ja parlamentin suostumuksen.

Poliittiset prosessit eivät ole kuitenkaan perusteltu syy odottaa. Yritykset, jotka rakentavat asemiaan nyt, ovat etulyöntiasemassa, kun tullit poistuvat. Tälläkään kertaa ei oo häpee olla nopee. Tämä koskee erityisesti pk-yrityksiä, jotka voivat liikkua ketterästi ja nopeasti.

Uuden kasvun airueet, jos uskallamme ajatella toisin

Suomen viennin maisema on muuttunut. Mahdollisuudet Latinalaiseen Amerikkaan ja Intiaan ovat paremmat kuin koskaan. Suomi ei ole riippuvainen uudesta Nokiasta eikä uudesta jättiristeilijätilauksesta. Maailma on monta ja siksi ratkaisunkin on oltava moninainen.

Suomen uusi kasvu tulee sadoista pk-yrityksistä, jotka uskaltavat katsoa kauemmas kuin Eurooppaan.

EU:n tuoreet kauppasopimukset Mercosurin ja Intian kanssa ovat poliittisia virstanpylväitä kansainvälisen kaupan puolesta. Samalla ne ovat kasvualustoja suomalaisille pk-yrityksille, jotka uskaltavat tarttua tilaisuuteen.

Kysymys on vain siitä, mitkä yritykset uskaltavat olla johtajia.

Mitä mieltä olet? Onko suomalaisten pk-yritysten aika katsoa rohkeammin kohti Etelä-Amerikkaa ja Intiaa? Miten oma organisaatiosi on reagoinut uusiin kauppasopimuksiin?

Ota yhteyttä – vaikka LinkedInin kautta!

Lähteet: Euroopan komission kauppapolitiikka; Tilastokeskus; YLE Uutiset; Business Finland; Ulkoministeriö.